Ooppera Neljäntienristeys pohjautuu Kuusamosta lähtöisin olevan kirjailija Tommi Kinnusen saman nimiseen romaaniin, joka kertoo kuusamolaisen suvun tarinaa sadan vuoden ajalta 1890-luvulta alkaen. Oopperan libreton kirjoittanut Sami Parkkinen kuvaa ’ romaanin henkilöiden sisäisesti ja ulkoisesti ristiriitaiset todellisuuksien olevan voimakkaassa kofliktissa keskenään. ” Heidän haaveidensa ja todellisuutensa yhteentörmäyksistä, kaipuun ja pettymysten synnyttämästä sähköstä syntyy paitsi vahvaa proosaa, myös ristiriitojen runoutta.” Runoutta on syntynyt myös Parkkisen kynästä, sillä libreton teksti ja varsinkin lauluosuudet ovat kaunista ja puhuttelevaa kieltä. Parkkinen on myös onnistunut pyrkimyksessään yhdistää runolliset lauluosuudet arkiseen puhekieleen. Romaanihenkilöiden kokemat ristiriidat ovat siirtyneet vaikuttavasti myös oopperan henkilöiden elämään.

Säveltäjä Tuomelan ja libretisti Parkkisen yhteistyön tulos on kirkas tiivistelmä toimeliaan kuusamolaissuvun ihmisistä, heidän haaveistaan ja pettymyksistään. Viitekehyksenä on 1900-luvun Suomi, matka karuista oloista yhä paraneviin elinehtoihin, toisen maailmansodan tuhojen ja kärsimysten kautta sinnikkääseen jälleenrakennusvaiheeseen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehkeytymiseen. Oopperan kuluessa tulee hyvin selville se tunnettu tosiasia, ettei aineellisen hyvinvoinnin kasvu takaa onnellisuutta.

Säveltäjä Tapio Tuomelan suhde laulumusiikkiin on käytännöllisen läheinen. Oopperan sävelmateriaalin pohjalla hänellä on ollut selvästi modernistinen eetos, mutta alkuteoksesta löytyvät vihjeet ovat innoittaneet häntä käyttämään myös hengellisestä- ja kansanmusiikista saatuja vaikutteita. Musiikki ilmaisee koruttomasti sen että päähenkilöiden pinnan alla kuhisee kuumeisesti. Kun tunteet joskus harvoin purkautuvat epätoivoiseksi huudoksi, se on sitä vaikuttavampaa. Tuomela on luonut musiikillaan eräänlaisen psykologisen trillerin, missä on ihmisten mykkyyteen painettujen ristiriitojen aiheuttamaa piinaavaa jännitystä.

Ohjaaja Heta Haanperän mielestä musiikkia ei tarvitse sanallistaa. Elämää ei voi yksinkertaistaa loogisiksi lauseiksi, vaan se on enemminkin tunteiden, muistin ja oppimisen luoma kudelma. ” Lopputulos on maisema, jota ei voi nimetä vaan se täytyy nähdä ja kokea.” Niin myös tämä ooppera täytyi kokea, nähdä ja kuulla itse. Ja täytyy myöntää, että kokemus oli voimakas ja jätti vahvan muistijälken. Kaikki luomisprosessiin osallistuneet olivat onnistuneet luomaan harvinaisen koskettavan ja yllättävän syvällisen teoksen, sillä usein ooppera jää pinnalliseksi. Mutta nyt sukellettiin suoraan syviin vesiin ja sama ote piti alkukohtauksesta loppuun saakka 1970-luvulle sijoitetun kohtauksen aiheuttamaa lyhyttä notkahdusta lukuunottamatta.

Ohjaaja Heta Haanperä on luonut vahvoja ja eläviä persoonallisuuksia. Virpi Räisänen tekee todella vaikuttavaa jälkeä Kätilö Marian hahmossaan, ja itseäni nimenomaan Kätilön rooli kosketti syvimmin. Varsinainen päähenkilö lienee ollut Kätilön tytär Lahja, jonka elämä ja avioliitto homoseksuaaliksi paljastuvan miehensä Onnin kanssa on hyvin onneton. Onni kamppailee itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa aikakautena, jolloin homoseksuaalisuus määriteltiin vielä sairaudeksi ja rikolliseksi toiminnaksi. Oopperasta kirjoitetuissa arvioissa onkin korostettu usein tätä puolta, mutta oopperan tarina kertoo myös paljon muuta. Se kertoo paitsi rakkaudesta, omanarvontunnosta ja ihmisen oikeudesta olla oma itsensä, sukupolvien ketjusta ja vaietuista salaisuuksista sekä oman paikan löytämisestä yhteisön ja vallitsevan normiston puristuksessa.

Neljäntien risteys on Oulun kaupunginteatterin tuotantoa yhteistyössä Oulu Sinfonian, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun konservatorion ja Oulun oopperayhdistyksen kanssa. Neljäntienristeys- ooppera kuuluu Suomi 100- juhlavuoden ohjelmistoon ja täytyy sanoa että tämä oli hieno valinta.

Tapio Tuomelan Neljäntienristeys Oulun kaupunginteatterissa. Libretto Sami Parkkinen, kapellimestari Erkki Lasonpalo, ohjaus Heta Haanperä, lavastus Kalle Nurminen, pukusuunnittelu Pasi Räbinä, valosuunnittelu Jukka Kyllönen. Kantaesitys oli Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 13.1.2017.