Savonlinnan kaupunki täyttää pian 376 vuotta. Kaupungin perusta syntyi Ruotsin vallan aikaan kun Olavin linnan rakentaminen aloitettiin 1475 Erik Akselinpoika Tottin toimesta. Maailman pohjoisin keskiaikainen linna rakennettiin alunperin Kyrönsalmen kallioille idästä tulevien hyökkäysten torjumiseksi. Kaupunki alkoi kehittyä linnan vieressä sijaitsevalle Vääräsaarelle, jolle Pietari Brahe antoi kaupunkioikeudet ja perusti siten varsinaisen Savoinlinnan kaupungin.

Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt ja suurten näyttämöiden primadonna, sopraano Aino Ackté oli myös kiihkeäsydäminen patriootti. Kun Ackte kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa hän ymmärsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1400- luvun lopulla rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. Tämä tulisieluinen patriootti oivalsi että kauniin järvimaiseman äärellä seisova romanttinen linna vetoaisi varmasti keneen tahansa ja olisi ihanteellinen näyttämö Suomen säveltaiteen esittelemiseksi.

Ensimmäiset Oopperajuhlat pidettiin kesällä 1912. Aino Ackté lunasti lupauksensa ja teki Olavinlinnasta suomalaisen oopperataiteen tyyssijan. Viitenä kesänä linnassa esitettiin viisi suomalaista oopperaa, esillä oli siis käytännössä miltei koko siihen asti Suomessa sävelletty oopperatuotanto. Ensimmäisenä ulkomaisena oopperana esitettiin v. 1916 Charles Gounodin Faust, ja Margaretan roolissa loisti tietysti Aino Ackté itse. Ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous, Suomessa puhjennut sisällissota ja niitä seuranneet taloudelliset vaikeudet romahduttivat Acktén suuret suunnitelmat, mutta tapahtuman maine oli ehtinyt jo levitä Suomen rajojen ulkopuolelle. Vuonna 1930 koettiin Oopperajuhlien ensimmäinen kantaesitys, Ilmari Hannikaisen laulunäytelmä Talkootanssit.

Vuodesta 1955 järjestetyt Savonlinnan musiikkipäivät otti ohjelmaansa oopperakurssin v. 1962. Kurssilla opettajana olleen wieniläisen kamarilaulajan Peter Kleinin mielestä Olavinlinna sopi mainiosti oopperakurssin esityksen näyttämöksi. Muutaman kesän ajatusta kypsyttelivät Kleinin lisäksi myös savonlinnalaiset ooppera-aktiivit Viljo Virtanen, Pentti Savolainen ja Pertti Mutka. Suomalais-itävaltalaisen kvartetin ideat ja suunnitelmat kasvoivat yhä kunnianhimoisemmiksi ja lopulta esitettäväksi teokseksi valittuun Beethovenin Fidelioon haluttiin opiskelijoiden lisäksi myös toinen, suomalaisista huippusolisteista koottu miehitys. Vuosien suunnittelu huipentui kesällä 1967: Fidelion televisioidussa ensi-illassa linnanpihan täyttäneen yleisön joukossa kunniavieraana oli myös tuolloinen Suomen presidentti, Urho Kekkonen. Savonlinnan Oopperajuhlat oli saanut uuden, loistavan alun!

Oopperajuhlat on kasvanut tästä viikon tapahtumasta kuukauden mittaiseksi kansainväliseksi festivaaliksi. Sen kävijämäärä on noin 60 000, siitä runsaat 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Savonlinnasta on tullut käsite oopperanystävien keskuudessa kautta maailman. Juhlien taiteellinen taso herätti jo 1970-luvulla laajalti kiinnostusta ja ihailua, etenkin kun tapahtuman taiteellinen johtaja, maailmankuulu basso Martti Talvela, toimi tinkimättä pyrkiessään samaan päämäärään kuin aikanaan Aino Ackté - Savonlinnan tuli saavuttaa Euroopan suurten festivaalien taiteellinen taso ja samalla esittää maailmalle suomalaista oopperaosaamista parhaimmillaan.
 
Savonlinnan Oopperajuhlilla on ensimmäisen tilausteoksen, Talkootanssien jälkeen nähty kolmetoista kantaesitystä. Mm. Aulis Sallisen oopperat Ratsumies, Kuningas lähtee Ranskaan sekä Palatsi. Paavo Heinisen Veitsi, Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi, sekä Herman Rechbergerin, Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon ainutlaatuinen kolmen yksinäytöksisen oopperan kokonaisuus Aika ja uni. Kesällä 2012 Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuotta juhlittiin peräti kahden kantaesityksen voimin. Kantaesitysten ohella on juhlien omana tuotantona esitetty klassisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksia. August Everdingin legendaarinen ohjaus Mozartin Taikahuilu-oopperasta (1973) on osoittautunut Oopperajuhlien merkittävimmäksi produktioksi. Vuosien 1973 – 2014 välisenä aikana se on ollut ohjelmistossa 25 kesänä ja sen on kokenut jo ainakin kaksi oopperayleisösukupolvea.

Vuodesta 1987 alkaen ovat ulkomaiset oopperatalot rikastuttaneet Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmistoa. Vuosien varrella Savonlinnassa on käynyt useita merkittäviä oopperataloja, mm. Pietarista, Moskovasta, Englannista, Saksasta, Itävallasta sekä Ruotsin kuninkaallinen ooppera.  Myös oopperatalot Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ovat kuuluneet vierailijoihin Savonlinnassa. Oopperajuhlat on myös vienyt omia tuotantojaan maailmalle. Vuosien saatossa vierailuja on tehty Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Ruotsiin, Israeliin, Chileen, Tanskaan,  Malesiaan, Venäjälle ja  Kiinaan. Savonlinnan Oopperajuhlista onkin kasvanut yksi Suomen kulttuurielämän kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia. Näin Aino Acktén unelma korkealaatuisesta oopperaesityksestä romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa järvimaiseman keskellä on toteutunut.

Me saimme kokea hienon oopperaillan Olavinlinnan ainutlaatuisessa ympäristössä kauniina heinäkuisena lauantaina. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja ilta oli tälle kesälle harvinaisen lämmin. Ohjelmassa oli Verdin säveltämä La Traviata, jonka teksti perustuu Alexandre Dumas nuoremman näytelmään Kamelianainen. Teoksen kantaesitys on ollut 1853 Venetsiassa. Itse olen lukenut romaaniversion nuorena neitokaisena, ja se teki silloin suuren vaikutuksen, onhan kyseessä traaginen rakkaustarina. Eilenillalla näkemämme ooppera oli Marius Trelinskin ohjaus, se oli raikas ja sopivan moderni mistä pidin paljon. Violettan roolissa Joyce El-Khoury loisti kirkkaimpana tähtenäaivan omalla tasoltaan.