Natalia Horecnan uusi ja rohkea koreografia vanhasta klassikkobaletista sai minut haukkomaan henkeä ja pidättelemään liikutustani, vaikka se olikin turhaa, sillä  kyyneleet tulvivat silmiin monta kertaa esityksen aikana. Romeon ja Julian kuolematon rakkaustarina on todella vaikuttava teos, joka jättää vahvan tunnemuiston pitkäksi aikaa. Romeossa ja Juliassa Horecna osoittaa mitä ymmärtämättömyys ja rakkauden puute voivat aiheuttaa ihmiskunnalle. Kaikesta huolimatta koreografi uskoo edelleen paremman maailman mahdollisuuteen.

Vaikka tarina on vanha, on Horecna onnistunut luomaan täysin uudenlaisen teoksen rikkomalla vanhan kaavan ja muuttamalla mm. musiikin ja kohtausten järjestystä. Vaikka kyseessä on klassinen baletti, ei teoksessa ole sitä kovinkaan paljon. 2. näytöksen alussa on kohtaus, missä Romeo ja Julia tanssivat dueton klassisen baletin tyyliin, muutoin teoksen tanssi on hyvinkin modernia ja liikekieli persoonallista. 

Natalia Horecna on tämän hetken kuumimpia tanssiteatterin nimiä Euroopassa. Hänen teoksensa ovat ilmaisuvoimaisia ja mielikuvituksellisia. Eräs produktiossa mukana ollut tanssija kuvaa hänen olevan kun lämmin tuulahdus tanssin kentällä. Horecnan ohjaustyyli on myös poikkeuksellinen sillä hän käyttää paljon aikaa keskusteluihin tanssijoiden kanssa saadakseen tanssijat löytämään itsestään syvempää tulkintaa. Ja selvästi nämä keskustelut ovat tuottaneet tulosta. Vaikka produktion aikataulu on nopea ja työskentely intensiivistä, Horocna onnistuu tavoitteessaan ja saa tanssijat uskaltautumaan menemään pitemmälle. Tärkeintä ei ole liikkeiden loputon hiominen ja täydellisyydentavoittelu, vaan syvemmän tulkinnan löytäminen.

Teoksessa kuullaan myös Sergei Prokofjevin kaunista musiikkia kapellimestari Pietro Rizzon johdolla. 17.9. esityksessä Romeon osan tanssi Ilja Bolotov ja Juliana nähtiin Linda Haakana. Kyseessä on Suomen kansallisoopperaan ja baletin sekä Slovakian Kansallisteatterin yhteistuotanto.