Toscanassa viettämämme viikon jälkeen suuntasimme Venetsiaan, tuohon mystiseen veden päälle rakennettuun kaupunkiin. Jätimme auton kaupungin laidalle rakennettuun parkkihalliin Piazzale Romalle ja hyppäsimme vesibussin kyytiin. Olen käynyt Venetsiassa reilut 10 vuotta sitten päivävierailulla, mutta nyt aioimme yöpyä täällä. Hotellimme, vanha historiallinen rakennus, sijaitsi Canal Granden varrella aivan vaporettopysäkin vieressä, Ca d'Oron läheisyydessä. Venetsialaiseen tapaan ja hyvin koristeellisen tyyliin sisustettu hotelli oli kokemus sinänsä kirjailtuinen kangastapetteineen ja valtavine kattokruunuineen. Meidät otti vastaan tehokkaan tuntuinen naishenkilö, ja kirjautumisen jälkeen tummapukuinen mies otti matkalaukkumme ja lähti ohjaamaan meitä huoneeseemme. Kun mietimme pitäisikö miehelle antaa juomarahaa, tämä ehti jo livahtaa muihin töihinsä.

Majoittumisen jälkeen lähdimme tutustumaan tähän salaperäiseen kaupunkiin tarkemmin. Kävelimme pitkin kapeita kujia, jotka ovat täynnä pieniä myymälöitä, joissa myydään mm. maailmankuulua Muranon lasia ja tietysti erilaisia naamioita. Karnevaaliperinne on elvytetty uudelleen pitkän tauon jälkeen, sitä vietetään helmikuussa parin viikon  ajan. Pysähdyimme Venetsian vanhimmalle sillalle, legendaariselle Rialton sillalle ottamaan valokuvia, kuten niin moni muukin tekee. Jatkoimme matkaa San Marcon torille, missä sijaitsevat Pyhän Markuksen basilika ja Dogen palatsi. Kuulimme jo kaukaa kirkonkellojen lyönnit ja kiirehdimme askeleitamme. Kello oli viisi iltapäivällä, mikä valitettavasti tarkoitti sitä että kirkon ovet suljettiin turisteilta. Toki meitä vähän harmitti kun emme päässeetkään sisälle kirkkoon, mutta olen käynyt siellä edellisellä kerralla. Saimme siis tyytyä nyt muihin nähtävyyksiin, joita Venetsiassa kyllä riittää. Kuten arvata saattaa aukiolla oli tuhansia muita turisteja ja vähintään yhtä paljon puluja, jotka etsivät pöydän alle pudonneita leivänmurusia kahviloiden liepeillä.

Vietimme torilla jonkin aikaa kuunnellen pientä orkesteria, joka soitti mukaansatempaavaa musiikkia. Jonkin ajan kuluttua hyppäsimme taas vaporetton kyytiin, tällä kertaa vesibussissa oli tukalan ahdasta, mikä tuntui hieman epämukavalta. Pääsimme kuitenkin takaisin hotellille ja aloimme valmistautua päivälliselle, jonka olimme varanneet. Livreepukuinen palvelija tuli hakemaan pientä seuruettamme ja lähti ohjaamaan meitä vähän matkan päässä olevaan ravintolaan, joka suureksi ihastukseksemme oli aivan Canal Granden äärellä.

Nautimme päivällistä veden äärellä auringon laskiessa samalla kun katselimme kuinka gondolieerit olivat lopettelemassa päivän töitään ja parkkeerasivat gondolinsa vieri viereen hotellin eteen. Runsaan ja maittavan päivällisen jälkeen lähdimme veneajelulle pitkin Canal Grandea. Samainen mies joka oli kantanut laukkumme huoneeseen päivällä ja tarjoili meille myöhemmin päivällistä, ohjasi nyt hienoa venettään varmoin ottein. Nyt selvisi että hän olikin itse hotellin päällikkö, eikä mikään piccolo ja tehokkaantuntuinen nainen hänen vaimonsa. Ilta oli jo pimenemässä ja rakennusten valot heijastuivat veden pinnalta, myös puolikuu oli noussut ja valaisi nyt muuten tumman yötaivaan. Vene kulki pitkin kanaalinvartta aina Venetsian Lahdelle saakka, siellä vastaan tuli suurempia aluksia jotka saivat aallot nousemaan. Tunnelma veneessä oli korkealla kun nautimme jälkiruokaa viinin kera romanttisen taustamusiikin soidessa... Italialaiset kyllä osaavat tunnelman luomisen!

Palasimme hotellille puolenyön aikoihin ja ihailimme vielä hetken öisen Venetsian salaperäistä tunnelmaa kuun saadessa kanaalin veden kimaltelemaan...

DSC_3019.jpg

DSC_2980.jpg

Taustatietoja:

Venetsia on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva liki 2000 vuotta vanha kaupunki, joka on rakennettu 118 saarella, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja joita yhdistää 354 siltaa. Kiviset Rakennukset on rakennettu puupaalujen varaan, ja ne hajoavat hitaasti liejuun. Tukitoimien avulla vajoamista on saatu hidastettua, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Venetsia eli loistokauttaan 1100-1500 luvuilla, jolloin se oli merkittävä meri- ja kauppamatkoilla, joka hallitsi paitsi Adrianmeren aluetta vaikutti paljon laajemmin.

Venetsian alueella asuu n. 270 000 asukasta, joista vain 60 000 vanhassa kaupungissa. Väestö vähenee koko ajan, sillä asuminen on keskustassa on hyvin kallista.  Vuonna 2000 vanhass kaupungissa asui enää 2000 alle 5 vuotiasta lasta ja viimeinen päiväkoti suljettiin ja muutettiin hotelliksi v. 2007. Sen sijaan turismi lisääntyy koko ajan. Venetsiassa vierailee päivittäin n. 40 000- 50.000 matkailijaa, vuosittain heitä kertyy 15-18 miljoonaa.