Oulun Tuomiokirkossa kuultiin sunnuntai-iltana 20.2. todella hieno barokkikonsertti. Kyseessä oli Oulun Vanhan Musiikin festivaalin avauskonsertti, ja solistina itse barokin suurmoguliksikin tituleerattu viulutaituri Dmitri Sinkovski. Sinkovski on opiskellut viulunsoittoa Moskovan koservatoriossa, mistä hän valmistui 2005. Kohtaaminen vanhan musiikin pioneerin, barokkiviulisti Maria Leonhardtin sai Sinkovskin kiinnostumaan palavasti barokista ja sen ajan musiikista. Tämän jälkeen SInkovski on voittanut lukuisia palkintoja eri kilpailuissa, ja nykyään hän esiintyy aktiivisesti viulistina, sekä konsertti-että kapellimestarina ympäri maailmaa. Kaiken lisäksi Sinkovski on myös kontratenori, ja Tuomiokirkon konsertin päätteeksi saatiinkin kuulla myös näyte hänen heleästä äänestään ensimmäisenä encore-kappaleena. Sinkovski on laulanut rooleja mm. Händelin oopperoissa, sekä Vivaldin ja Bachin kantaateissa.

Sinkovski soittaa yli 330 vuotta vanhaa barokkiviulua, jonka on rakentanut Fransesco Ruggier vuonna 1680 Cremonassa. Näin vanhat soittimet herättävät aina hämmästystä nykyajan kuulijassa, joka elää tässä kertakäyttökulttuurin pilaamassa maailmassa. Ja täytyy sanoa, että todella hienosti soi tuo vanha viulu Oulun Tuomiokirkossa erinomaisen viulistin käsissä. Ohjelmistossa oli konsertin nimen mukaisesti Antonio Vivaldin sävellyksiä ja viulukonserttoja, jotka olivat 1700-luvulla vallankumouksellisia. Vain aniharvat tuon ajan viulistit kykenivät soittamaan niitä. Vivaldi itse soitti viulua paremmin kukaan aikalaisensa. Illan konsertissa Sinkovski soitti kaksi Vivaldin viulukonserttoa, joista toinen oli herkkää ja viipyilevää tunnelmointia, ja toinen vimmaista taiturointia, jossa Sinkovski näytti ottavan kaiken irti barokkiviulustaan.

Vivaldin viulukonserttojen lisäksi joukkoon mahtui myös Bachin kaksoisviulukonsertto, joka itse asiassa oli konsertin parasta antia. Tuota konserttoa tulkintoineen voisi luonnehtia ’ taivaalliseksi musiikiksi’, joka hivelee paitsi kuuloaistia ravitsee myös sielua. Varsinaista sielunhoitoa siis riippumatta mihin kuulija uskoo. Sinkovskin kanssa Bachia tulkitsi Minna Kangas, joka Sinkovskin vilkkaan liikehdinnän rinnalla soitti hyvin rauhallisesti ja vähäeleisesti. Kangas on pitkällä taiteilijaurallaan ehtinyt toimia lähes kaikissa merkittävissä suomalaisissa barokkiorkestereissa. Kankaan lisäksi oululaisista soittajista täytyy nostaa esiin myös huilisti Pekka Elsilä, joka soittaa modernilla poikkihuilulla sekä klassista musiikkia että flamencoa. Lisäksi hän on erikoistunut soittamaan barokkimusiikkia traversolla, ja soitti sillä myös Telemanin kaksoiskonserton Sinkovskin rinnalla.

Sinkovski liikehtii soittaessaan hyvin vapautuneesti ja vauhdikkaasti, mitä katsojan on ilo seurata. Itsekään en voinut estää itseäni heiluttelemasta päätäni musiikin mukana, vaikka kanssayleisö näyttikin kuuntelevan hartaan keskittyneesti ja liikahtamatta paikoillaan. Yleisö repesi vasta konsertin lopuksi raikuviin ja voimallisiin suosionosoituksiin, jota kirkossa harvinaiset jalkojentömistykset vielä säestivät. Sinkovski vierailee jo toistamiseen Oulussa, ja on päässyt hyvään yhteyteen paikallisten vanhan musiikin soittajien kanssa. Oli hienoa huomata miten hän johti The Seasons Ensembleä, ja kommunikoi kokoonpanon kanssa hyvin luontevasti. Toivottavasti barokkimestari tulee tänne vielä useita kertoja!